eräänä perjantaina

Lokakuun 24. 2014

-Ubike on ylittänyt 30 miljoonan käyttäjän rajan! Me olemme mukana siinä luvussa.
-Sandra osallistui RG eli Righteous Generation nuorten iltaan koulullaan.  Siellä kasvatetaan uutta "vanhurskasta sukupolvea"!  Aiheena oli surrendering sin, eli synnistä siellä puhuttiin.
-Juha ja minä matkasimme metrolla, toinen Hopingin kirkolle ja toinen Banciaon kirkolle.  Illalla seitsemältä näkymä meidän metroasemalla oli tälläinen:

Juhalla oli englanninkielinen raamattupiiri aiheena Hyvä paimen. Minulla huilutunti, jossa harjoittelimme yhtä laulua sunnuntain jumalanpalvelusta varten, sekä kahta laulua, jotka oppilas soittaa sukulaisensa häissä.

kulttuuria metroasemalla

Tavallisesti matkamme seurakuntiin taittuu metrolla.  Kotikujalta käännymme vasemmalle ja sitten sukellamme maan alaiselle kauppakujalle exitistä 14.  Aivan rullaportaiden vieressä on aukea, jossa on monenlaista tapahtumaa, viikonloppuisin siinä on erilaisia näyttelyitä ja viikolla esiintyjiä.  Monta kertaa eräs nuori huilisti on kiinnittänyt huomioni.  Nyt menneenä maanantaina hän oli jälleen siinä soittelemassa.  Maanantai on vapaapäiväni ja niinpä päätin tuoda Sandran kotiin ja lähteä sitten itse takaisin kuuntelemaan tätä ilmaista konserttia.  Hän soitteli selvästi taiwanilaisia kansanlauluja, koska monet vanhukset hyräilivät mukana.  Hän soitti myös muuta populaarimusiikkia ja päätti Annies´songiin.  Ah, olipa nautinto. Keskustelin myös vierelläni istuvan miehen kanssa, joka kertoi nuorena käyneensä presbyteerikirkossa.  Kehottelin häntä menemään uudestaan, nyt kun on eläkkeellä ja on aikaa...

Kun käytävää jatkaa eteenpäin tulee vastaan taidegalleria osasto.  Molemmin puolin käytävän seinillä on upeita tauluja esillä.  Syyskuun taulut vaihtuivat lokakuun alussa uusiin tauluihin.  Jokapäivä saamme siis tällaisen taidepläjäyksen mennessämme milloin minnekin.

uBIKE

Olemme kohta lähdössä kirkolle.  Liikumme täällä yleensä metrolla.  Taipeissa metroverkosto on hyvä.  Edellisellä kerralla kävin Banciaon kirkolla polkupyörällä.  Matkaa on noin 9 kilometriä.  Minulla ei ole omaa pyörää eikä meillä kellään ole sellaista.  Pyörällä pääse kuitenkin kätevästi liikkumaan ns. UBike järjestelmän avulla.  Taipeissa on -yleensä metroasemien yhteydessä- keltaisiksi maalattuja Giantin polkupyöriä (kolme vaihdetta).  Niitä on asemilla kaksi-, kolmekymmentä pyörää. - joskus enemmänkin.  Metrokortilla voin vuokrata pyörän käyttööni. Kaikki tapahtuu automaattisesti. Lukko aukeaa tangosta ja lukkiutuu siihen takaisin korttia vilauttamalla.  Ensimmäinen puoli tuntia on ilaminen ja sen jälkeen 30 centtiä per tunti.  Pyörän voi jättää mihin hyvänsä pisteeseen Taipein alueella.  Niitä on paljon. Pyörää ei voi palauttaa ja sitten heti vuokrata uudestaan samasta pisteestä ajan nollaantumisen toivossa (yritin säästää 30 centtiä). Pyörä on hyvä polkea.  Niitä käytetään kaupungilla paljon.  Hyvä Taiwan, yeh.

Jumala kulkee mukana virastoissakin

Olemme olleet täällä melko kauan, mutta olemme edelleen ulkomaalaisia, muukalaisia tässä maassa. Tultuamme maahan ilmoittauduimme sääntöjen mukaan Ulkomaanpoliisiin.  Tämä Taipei Cityn ulkomaanpoliisi on huomattavasti hienompi paikka kun tuolla Taipei Countyn puolella.

19. päivä oli se suuri päivä, kun ne residenssit, eli maassaololupa kortit, sitten lopulta saimme.  Sen jälkeen vasta pystyy hoitamaan virallisia asioita. Ja nyt meillä sitten on mm. netti , pankkitili ja TV.

Tämän viikon maanantaina menimme hoitamaan  ajokortteja.  Perinteisesti ajokortti on voimassa sen saman vuoden minkä residenssi ja sitten täytyy taas uusia molemmat. Nyt ihan sattumalta katsoin päivämäärää tarkemmin saatuamme ajokortin.  Sen sai tietysti heti odottaessa :) Ihmettelin, että kuinka se päivämäärä johon se on voimassa oli syntymäpäiväni ja vuosi oli 110!  Sehän on silloin kun täytän 60!  Ajokorttini on siihen asti voimassa!  Ihme ja kumma Juhalla oli sama juttu paitsi tietysti vuoteen 108. Nyt täällä eletään vuotta 103. Oliko virhe vai ovatko säännöt muuttuneet? Emme jääneet sitä kyselemään. Tämä käy meille oikein hyvin.

Ja sitten sairasvakuutus.  Sitä saa perinteisesti odottaa 4-6 kuukautta.  Kirkon sihteeri oli kuitenkin pitänyt omamme jemmassa, jos palaamme. Niinpä eilen meille tuli kirjattu lähetys, joka sisälsi
sairasvakuutuskorttimme!

On kiitollinen mieli kun Jumala näin ihmeellisesti on auttanut näissä käytännön asioissa.

Kolme seurakuntaa- taivaan esimakua

Banciaon srk
Ensimmäisenä pyhänä menimme sinisellä metrolla Banciaon seurakuntaan jumalanpalvelukseen.
Papin lapsenlapset tulivat samalla hissillä ja olivat kovasti kasvaneet pituutta!  Jumalanpalvelus oli niin tuttu kaikkineen ja oli rakkaita ihmisiä siinä yhdessä Jumalan edessä.  Yllätyimme kun saarnan jälkeen seurakunnan yhteyteen otettiin eräs äiti ja hänen pieni poikansa kastettiin.  Jumala on tehnyt työtään täällä!

Toisena pyhänä matkasimme ruskealla linjalla Höpingin seurakuntaan.  Jälleen tuttu paikka, tuttuja ihmisiä.  Sovimme, että Juha aloittaa siellä englanninkielisen Raamattupiirin.  Muuten siellä on Liu Renhai vaimonsa kanssa hyvin pätevän oloisesti työn touhussa. Ensimmäistä kertaa kirkossa oli eräs 92-vuotias mies.  Häntä ei vielä ole kastettu, mutta ehkäpä Jouluna.

Tänään trooppisen myrskyn tuodessa tuulia ja sateita matkasimme Mingsuein seurakuntaan jumalanpalvelukseen.  Nyt kyllä vähän jännitti.  Siellä oli paikalla melkoinen joukko rakkaita ihmisiä!  Halattiin ja jaettiin kuulumisia.  Jumalanpalvelus oli uuden evankelistapariskunnan ansioista saanut mukavasti luterilaista tuntua synnintunnustuksineen!

Tämä taitaa olla taivaan esimakua.  Kun tapaa niin paljon rakkaita sisaria ja veljiä!  Taivaassa ilo on sitten vielä suurempi, kun saa tavata KAIKKI!  toivottavasti....

perillä lämmössä

Vastaanotto Taiwanilla oli lämmin.  Työtovereita oli vastassa kolmesta eri seurakunnasta. Myös ilma on ollut erittäin lämmin.  Tuolla 37 asteen paikkeilla on oltu ja olin unohtanut kuinka painava tuollainen kostea kuumuus on.  Sandrakin nauroi, että tältähän se tuntuu kun hiki valuu noroina...

Lähtöön liittyen vielä yksi asia.  Yritin täydentää osoitekirjaani.  Kyllä, minulla on vielä sellainen paperinen kierrevihko.  Äitini opetuksen mukaisesti siinä on nimet mustekynällä ja osoitteet lyijykynällä.  Joidenkin kohdalla paperi on ohueksi kulunut paljosta kumaamisesta, kun osoite on usein vaihtunut.  Kyynel siinä tuli silmään, kun jälleen yksi lapsistamme sai nimensä sinne ja oman osoitteen, eri osoitteen kun meillä...nyt enää yksi kuudesta asuu samassa osoitteessa.
Meille voi siis laittaa osoitteensa tulemaan, jos haluaa joskus ihan paperipostia :)

Ensimmäisenä pyhänä menimme Banciaon kirkkoon ja siellä oli tunnin saarna, kaste ! ja ehtoollinen.  Sen jälkeen oli vielä Raamattupiiri, pizzaa ja työpalaveri.  Onneksi Sandra osasi jumalanpalveluksen jälkeen lähteä itse kotiin.  Viime pyhänä olimme sitten Höpingin kirkossa.  Siellä oli ihan tavallinen jumalanpalvelus ja kuoroharjoitus päälle.  Oli muuten kiva kiinalainen sävelmä laulussa, jota harjoiteltiin.

Työmme suhteen olemme käyneet monia neuvotteluja ja kartoittaneet eri seurakuntien tilanteita ja tarpeita. Shanghain neuvottelujen pohjalta nousi tarve pitää koulutusta Kiinan kirkon työntekijöille perhetyön tiimoilta, todennäköisesti nyt ensin Harbinissä.

Netin saimme kotiimme kolme päivää sitten.  Oli kyllä hankalaa olla ilman.  Varsinkin kun Sandran monet koulutehtävät täytyy tehdä uuden powerschool sivuston kautta.  Onpa koluttu ravintoloita, joissa on ilmainen nettiyhteys...

siunattuna matkaan

Juha: Oli hienoa saada olla Seinäjoella.  Seinäjoen seurakunta (kuten myös Valkeakoski/Sääksmäki) on ollut nimikkoseurakuntamme lähetysuramme alusta asti.  Matkaan siunaaminen merkitsee paljon.  On upeaa saada tehdä työtä siunattuna.  Mikä etuoikeus.  Sääksmäellä olimme jo keväällä.  Ensi viikolla ovat vuorossa Parkano ja Teisko/Messukylä Tampereella.  Uusimmassa tukajiaseurakunnassamme Peräseinäjoella (siis nykyään Seinäjoen alueseurakunta) saimme myös vierailla tämän Suomen jaksomme aikana.

Anne: Tämän kahden Suomen vuoden jakson aikana olemme miettineet myös muita vaihtoehtoja, lähtemiselle siis.  Kerran pysähdyin miettimään, että harvassa työssä on työhön siunausta. Olemme aina saaneet tehdä työtä siunattuina ja esirukousten kantamana.  Tuntui pelottavalta ajatukselta jos joutuisi olemaan ilman niitä!
Äitinä minulle on myös hyvin tärkeää, että lapset ovat mukana esirukouksissa.  Tämä meidän päätöksemme lähteä koskee heitä ja vaikuttaa heidän elämäänsä. Myös niiden lasten, jotka eivät enään lähde mukaamme.  Ja mukaan lähteviähän on enään yksi.

Oli muuten hienoa saada olla mukana kulkueessa Seinäjoella Sandran kanssa!  Hänelle mahtui jo naisten pienin alba! Niin ne lapset kasvaa.

KIITOS kaikille esirukoilijoille!

Olemme Anne, Juha ja Sandra.  Lähdemme pian Taiwaniin seitsemännelle työkaudelle.  Viisumit tulivat tänään ja huomenna haemme passit.  Asunotmme Taiwanissa on myös löytynyt. Se varmistui tänään.  Pääsemme asumaan Suuren Rauhan kadulle. Kodissamme on jääkaappi, ilmastointilaitteet, olohuoneen sohva ja parisänky.  Sisustamista on siis tiedossa.
Meille on tärkeää saada lähteä matkaan siunausten kera. Kiitollisella mielellä vierailemme nimikkoseurakunnissamme vielä tässä ennen lähtöä.